HTTP 200 OK
Allow: GET, PUT, PATCH, DELETE, HEAD, OPTIONS
Content-Type: application/json ;utf-8
Vary: Accept
{
"id": "kulturforum:agosi2joqy",
"location": {
"@id": "http://luckan.linkedevents.fi/v1/place/kulturforum:agosi2jmgy/?format=api"
},
"keywords": [
{
"@id": "http://luckan.linkedevents.fi/v1/keyword/kulturforum:272/?format=api"
},
{
"@id": "http://luckan.linkedevents.fi/v1/keyword/osterbotten:Bildkonst/?format=api"
},
{
"@id": "http://luckan.linkedevents.fi/v1/keyword/kulturforum:4/?format=api"
},
{
"@id": "http://luckan.linkedevents.fi/v1/keyword/kulturforum:3/?format=api"
},
{
"@id": "http://luckan.linkedevents.fi/v1/keyword/kulturforum:184/?format=api"
},
{
"@id": "http://luckan.linkedevents.fi/v1/keyword/kulturforum:316/?format=api"
},
{
"@id": "http://luckan.linkedevents.fi/v1/keyword/kulturforum:149/?format=api"
},
{
"@id": "http://luckan.linkedevents.fi/v1/keyword/kulturforum:2/?format=api"
}
],
"super_event": null,
"event_status": "EventScheduled",
"external_links": [
{
"name": "social_Utställningsinfo",
"link": "https://forumbox.fi/sv/exhibition/aaro-murphy-ida-palojarvi-marloes-van-son-2/",
"language": "sv"
}
],
"offers": [
{
"is_free": true,
"info_url": {
"fi": "",
"sv": "",
"en": ""
},
"price": {
"fi": "0",
"sv": "0",
"en": "0"
},
"description": null
}
],
"data_source": "kulturforum",
"publisher": "kulturforum:",
"sub_events": [],
"images": [
{
"id": 88881,
"license": "cc_by",
"created_time": "2026-03-25T09:52:44.922907Z",
"last_modified_time": "2026-03-25T09:52:44.922926Z",
"name": "12390-WxH.jpg",
"url": "https://api.luckan.fi/eventimage/12390-WxH.jpg",
"cropping": "",
"photographer_name": null,
"alt_text": null,
"data_source": "kulturforum",
"publisher": "kulturforum:",
"@id": "http://luckan.linkedevents.fi/v1/image/88881/?format=api",
"@context": "http://schema.org",
"@type": "ImageObject"
}
],
"videos": [],
"in_language": [],
"audience": [],
"created_time": "2026-03-25T09:52:46.235399Z",
"last_modified_time": "2026-03-25T09:52:46.235437Z",
"date_published": null,
"start_time": "2026-04-04T09:00:00Z",
"end_time": "2026-04-26T14:00:00Z",
"custom_data": {
"language": "fi",
"origin_uid": "280",
"profile_id": "1283",
"custom_open": "Ti–sö kl 12–17. Må stängt. Sön 5 apr, påskdagen: stängt.",
"usergroup_id": "1359",
"accessibility_fysisk": "true"
},
"audience_min_age": null,
"audience_max_age": null,
"super_event_type": null,
"deleted": false,
"replaced_by": null,
"info_url": null,
"name": {
"fi": "",
"sv": "Aaro Murphy, Ida Palojärvi, Marloes van Son",
"en": ""
},
"provider": {
"sv": "Forum Box"
},
"location_extra_info": null,
"short_description": {
"fi": "Kolmen taiteilijan yksityisnäyttelyt galleria Forum Boxissa.",
"sv": "Tre konstnärers separatutställningar på galleri Forum Box.",
"en": "Three artists' solo exhibitions at gallery Forum Box."
},
"description": {
"fi": "<p>Kolmen taiteilijan yksityisnäyttelyt galleria Forum Boxissa. </p>\n<p></p>\n<p>Aaro Murphy — As light as catching air</p>\n<p></p>\n<p>Näyttely koostuu uusista teoksista, jotka tutkivat muistin, maiseman ja tuoksuteknologian välisiä suhteita videon, veistoksen ja tuoksun keinoin.</p>\n<p></p>\n<p>Näyttelyn keskiössä on Prototype for Listening, uusi veistos, joka puhaltaa hienovaraista orkidean tuoksua galleriaan. Katosta ripustettu teos lainaa muotokielensä kasvihuoneiden rakenteista ja orkideoiden herkästä muodosta. Kirkas lasi ja toisiinsa liitetyt putket viittaavat tuoksuteollisuudessa käytettyyn headspace-prosessiin, jolla aromeja dokumentoidaan, kerätään ja jäljitellään.</p>\n<p></p>\n<p>Veistoksen ohella esillä on Phantom Bloom -niminen videoteos, joka spekuloi tuoksujen katoamista fiktiivisen “elektronisen nenän” näkökulmasta. Äänen rekisteri vaihtelee tieteellisestä kielestä lyyriseen runouteen ja muodostaa abstraktin audiovisuaalisen kertomuksen, joka liikkuu poetiikan ja analyysin rajapinnalla. Teosten kautta pohdin, miten tuoksuja voidaan ihmisen ja koneen kohtaamisen kautta tallentaa ja muistaa.</p>\n<p></p>\n<p>Ida Palojärvi — Veitset</p>\n<p></p>\n<p>Veitset ovat ensimmäisiä ihmisen valmistamia työkaluja. Ne kiinnostavat minua sekä työkaluina että aseina. Molemmissa käytöissään veitset leikkaavat, halkaisevat ja veistävät. Ne erottavat aineen useampaan osaan ja muuttavat sitä. Veitsenterä toimii sitä paremmin mitä ohuempi se on. Kun terä lähestyy kaksiulotteisuutta, se muuttuu kuitenkin myös hauraammaksi. Kappaleiden hajottamiseen tarkoitettu väline voi itse rikkoutua.</p>\n<p></p>\n<p>Näyttelyn molempien teosten veitset on valmistettu vahasta. Vaha on edullista ja uudelleenmuovailtavaa. Sitä on usein käytetty veistosten apumateriaalina, mutta siitä on valmistettu myös varsinaisia teoksia, kuten kuolinnaamioita. Se sietää kosteutta hyvin ja on tietyssä olosuhteissa kestävää. Se on materiaalina haastava ja sen kiinnittäminen liimojen avulla on hankalaa. Se on myös haurasta ja murtuu helposti.</p>\n<p></p>\n<p>Marloes van Son — Mekaaninen melodia, inhimillinen hyräily</p>\n<p></p>\n<p>Miksi meidän on vaikeaa arvostaa koneidemme lauluääniä?</p>\n<p>Ihmisen hyräily on rauhoittava ääni, joka yhdistetään turvallisuuteen ja rentoutumiseen. Hyräilemme, kun olemme tyytyväisiä, rauhoittaaksemme lemmikkejämme ja lapsiamme tai yksinkertaisesti siksi, että pidämme äänestä. Hyräily syntyy resonanssina kun ilma värähtelee kallojemme onteloissa. Kun koneet hyrisevät, sen aiheuttavat usein mekaaniset värähtelyt ja harmonisilla taajuuksilla moduloiva sähkövirta. Toisin kuin ihmisen hyräily, se koetaan yleensä häiriöksi: Hyräilyä voidaan pitää positiivisena terminä kun se liittyy ihmisiin, mutta se on lähes päinvastainen, kun äänen tuottaa kone.</p>\n<p></p>\n<p>Monet tämän näyttelyn installaatioista tuottavat jonkinlaista ääntä. Suurin osa niistä on tarkoituksellisia, mutta joskus esiintyy odottamattomia ääniä, kuten pehmeitä napsahduksia signaalien vaihdon aikana, suriseva moottori tai hieman vääristynyt kaiutin. Koska installaatiot sisältävät hylättyjä huonekaluja ja korjattuja tai muokattuja rikkinäisiä laitteita, kaikkia yksityiskohtia ei voi ennustaa. Näiden omituisuuksien myötä esineille kehittyy monimutkaisempia luonteita. Tämä näyttely pyrkii kysymään miten ihmiset kehittävät yhteyksiä arkipäivän teknologisiin esineisiin ja mitä tapahtuu, kun nämä esineet toimivat eri tavalla.</p>\n",
"sv": "<p>Tre konstnärers separatutställningar på galleri Forum Box. </p>\n<p></p>\n<p><strong>Aaro Murphy — As light as catching air</strong></p>\n<p></p>\n<p>Utställningen består av nya konstverk, som undersöker relationer mellan minne, landskap och doftteknologi genom video, skulptur och doft.</p>\n<p></p>\n<p>I centrum av utställningen är en ny skulptur, Prototype for Listening, som blåser en diskret doft av orkidé i galleriet. Verket, som är upphängt i taket, lånar sitt formspråk från strukturer i växthus och orkidéernas känsliga form. Det klara glaset och de sammankopplade rören refererar till headspace-processen, som används i doftindustrin, vilken dokumenterar, samlar in och replikerar aromer.</p>\n<p></p>\n<p>Vid sidan av skulpturen visas Phantom Bloom -videoverket, som spekulerar dofternas försvinnande ur perspektivet av en fiktiv ”elektronisk näsa”. Ljudregistret varierar från ett vetenskapligt språk till lyrisk poesi och formar en abstrakt audiovisuell berättelse, som rör sig i gränssnittet mellan poetik och analys. Via verken funderar jag på hur dofter kan bevaras och memoreras via mötet mellan människan och maskinen.</p>\n<p></p>\n<p><strong>Ida Palojärvi — Knivar </strong></p>\n<p></p>\n<p>Knivar är de första verktygen som tillverkades av människor. De intresserar mig både som verktyg och som vapen. Knivar skär, klyver och täljer i alla deras användningssätt. De separerar materia i flera delar och omvandlar den. Ju tunnare bladet är, desto bättre fungerar det. Då bladet närmar sig tvådimensionalitet blir det också mer ömtåligt. Verktyget, som är avsett att bryta sönder bitar, kan själv gå sönder.</p>\n<p></p>\n<p>Knivarna i båda verken i utställningen är gjorda av vax. Vax är billigt och kan omformas. Det har ofta använts som hjälpmaterial för skulpturer, men det har också använts för att tillverka egentliga verk, såsom dödsmasker. Det tål fukt väl och är hållbart under vissa förhållanden. Det är ett utmanande material och är svårt att fästa med lim. Det är också ömtåligt och går lätt sönder.</p>\n<p></p>\n<p><strong>Marloes van Son — Mekanisk melodi, mänskligt nynnande</strong></p>\n<p></p>\n<p>Varför har vi svårt att uppskatta våra maskiners sångröster? Mänskligt nynnande är ett lugnande ljud som förknippas med trygghet och avkoppling. Vi nynnar när vi är glada, för att lugna våra husdjur och barn, eller helt enkelt för att vi gillar ljudet. Nynnandet skapas av resonans då luften vibrerar i våra skallar. Då maskiner surrar orsakas det ofta av mekaniska vibrationer och en elektrisk ström som modulerar vid harmoniska frekvenser. Till skillnad från mänskligt nynnande uppfattas det vanligtvis som en störning: Nynnandet kan betraktas som en positiv term då det förknippas med människor, men det är nästan tvärtom då ljudet produceras av en maskin.</p>\n<p></p>\n<p>Många av installationerna i den här utställningen producerar någon form av ljud. De flesta är avsiktliga, men ibland uppstår oväntade ljud, såsom mjuka klickljud under signalutbyte, en surrande motor eller en något förvrängd högtalare. Eftersom installationerna innehåller övergivna möbler och reparerade eller modifierade trasiga apparater kan inte alla detaljer förutsägas. Med dessa underligheter utvecklar föremålen mer komplexa karaktärer. Den här utställningen strävar efter att fråga hur människor utvecklar kopplingar till vardagliga teknologiska föremål och vad som händer då dessa föremål fungerar på ett oförväntat sätt.</p>\n",
"en": "<p>Aaro Murphy — As light as catching air</p>\n<p></p>\n<p>The exhibition brings together new works, across film, sculpture and scent, exploring relationships between memory, landscape and emerging olfactory technologies.</p>\n<p></p>\n<p>At the centre of the exhibition is Prototype for Listening, a newly developed sculpture that gently diffuses an orchid scent into the gallery. Suspended from the ceiling, the work draws on the forms of greenhouse infrastructure and the delicate posture of drooping orchids, while its clear glass vessels and interconnected tubes reference the headspace technique used in the aroma industry.</p>\n<p></p>\n<p>Alongside the sculpture is the film Phantom Bloom, which speculates on disappearing aromatic landscapes from the perspective of a fictional “electronic nose” — a hybrid of a large language model and an analytical sensing instrument. The voice shifts between scientific language and lyrical poetry, forming an abstract audiovisual narrative between analysis and poetic recollection. Together, the works explore how aromatic landscapes might be captured, translated, or remembered through encounters between human and machine systems.</p>\n<p></p>\n<p>Ida Palojärvi — Knives</p>\n<p></p>\n<p>Knives are among the first tools made by humans. They interest me both as tools and as weapons. In all their uses, knives can cut, split and carve. They divide matter into smaller parts and transform it. A knife blade works better when it is as thin as possible. Yet as it approaches two-dimensionality, it also becomes more fragile. A tool meant for breaking things apart can itself break.</p>\n<p></p>\n<p>The knives in both works in the exhibition are made of wax. Wax is inexpensive and can be reshaped repeatedly. It has often been used as an auxiliary material in sculpture, but it has also been used to create works in their own right, such as death masks. It tolerates moisture well and is durable in certain conditions. As a material it is demanding, and attaching it with adhesives is difficult. It is also brittle and breaks easily.</p>\n<p></p>\n<p>Marloes van Son — Mechanical melody, human hum</p>\n<p></p>\n<p>Why do we have a hard time appreciating the singing voices of our machines?</p>\n<p>Human humming is a soothing sound, associated with safety and relaxation. We hum when we are content, to calm our pets and children, or simply because we like the sound. Humming is created through a form of resonance, air vibrating in the cavities of our skulls. When machines hum, it’s often caused by mechanical vibrations, electric current modulating at harmonic frequencies. Unlike human humming, it’s generally experienced as a nuisance: Humming can be considered a positive term when it relates to humans, but it’s close to the opposite when produced by a machine.</p>\n<p></p>\n<p>Many of the installations in this exhibition make some kind of sound. Most of it is intentional, but sometimes unexpected noises appear, soft clicks while switching signals, a buzzing motor, a slightly distorted speaker. As the installations include discarded pieces of furniture and broken gadgets that have been repaired or modified, not every aspect can be predicted. By embracing these eccentricities, the objects develop more complex characters. As a whole, this exhibition aims to question how humans develop connections with everyday technological objects and what happens when these objects function differently.</p>\n"
},
"provider_contact_info": null,
"@id": "http://luckan.linkedevents.fi/v1/event/kulturforum:agosi2joqy/?format=api",
"@context": "http://schema.org",
"@type": "Event/LinkedEvent"
}
