Senja Vellonen seurasi Pohjois-Helsingissä sijainneen puuhuvilan vaiheita lähes kaksikymmentä vuotta. Tuloksena syntyi sarja akvarelleja, jotka ovat esillä Muiston pysyvyys –näyttelyssä tm•galleriassa.
\n\nSeurantajakson aikana asuttu talo autioitui ja tuhoutui lopulta tulipalossa.
\n\nYhdessäkään Vellosen maalauksessa ei näy ihmisiä, talon vaiheet kuvataan maalausten muuttuvissa tunnelmissa. Näyttelyn nimikkotyössä käytetty lehtikulta voidaan nähdä viitteenä emigranttisuvun ortodoksiseen historiaan; sinistä tähtitaivasta vasten piirtyvä talo odottaa uutta aamua, ja tummissa, melankolisissa akvarelleissa autioitunut talo seisoo yössä hylättynä, yksinäisenä.
\n\nMaalauksissaan Vellonen on pelkän kuvaamisen lisäksi myötäelänyt talon historiaa, sillä kuten Gaston Bachelard kirjassaan Tilan poetiikka kirjoittaa, kaikilla rakennuksilla on oma henkensä.
\n\nVellosen ohuilla päällekkäisillä värikerroksilla maalatut akvarellit ovat rakennuksen lisäksi tutkielmia valosta ja varjosta. Balthusin sanoin: ’On opittava väijymään valoa. Sen vaihtelua. Sen karkailua ja siirtymistä.’
\n\nTimo Surojegin
\n","sv":"Senja Vellonen följde stadierna i en trävilla i norra Helsingfors i nästan tjugo år. Resultatet blev en serie akvareller som visas i utställningen Minnets beständighet i tm•galleri.
\n\nUnder övervakningsperioden stod huset som var bebott övergivet och förstördes så småningom i en brand.
\n\nI sina målningar har Vellonen inte bara avbildat det, utan också upplevt husets historia, för som Gaston Bachelard skriver i sin bok Rymdens poetik har alla byggnader sin egen anda.
\n\nVellonens akvareller, målade med tunna lager färg, är inte bara en byggnad utan också en studie av ljus och skugga. Med Balthus ord: ”Vi måste lära oss att lura efter ljuset. Dess förändring. Dess flykt och övergång.”
\n\nTimo Surojegin
\n\n","en":"Senja Vellonen followed the stages of a wooden villa located in North Helsinki for almost twenty years. The result was a series of watercolors that are on display in the Muiston pysyvyys (Persistence of Memory) exhibition at tm•gallery.
\n\nDuring the monitoring period, the house that was inhabited was deserted and eventually destroyed in a fire.
\n...
\nIn her paintings, Vellonen has not only simply depicted it, but also experienced the history of the house, because as Gaston Bachelard writes in his book The Poetics of Space, all buildings have their own spirit.
\n\nVellonen’s watercolours, painted with thin layers of colour, are not only a building but also a study of light and shadow. In the words of Balthus: ‘We must learn to lurk for light. Its change. Its escape and transition.’
\n\nTimo Surojegin
\n"},"@id":"http://luckan.linkedevents.fi/v1/event/kulturforum:agmovcm7fe/?format=json","@context":"http://schema.org","@type":"Event/LinkedEvent"}