Videoteoksen kuvaperspektiivi on kädellisen olennon, joka myötäelää ja kuvittelee näkemäänsä. Hän tutkii ja tunnustelee elämää, joka hahmottuu suhteessa muuhun eliöstöön, ympäristöön ja menneeseen. Näkymät tulevat lähemmäksi, ja ihon alle.
\n\nLatinankielinen termi anima tarkoittaa liikuttavaa prinsiippiä, henkäystä tai henkeä. Teoksessa animalla tarkoitetaan kaikkea sitä, mikä on elossa, tai ylläpitää elämää. Sitä on erikoinen muodonmuutos, lonkerot, hengitys, käpälien tarttuminen, suojaväritys, merenpohja, empatia, fotosynteesi, linnunlaulu, auringonvalo ja karva.
\n\nStop motion -animaatiota, arkistomateriaaleja ja videota sekoittavassa assosiatiivisessa yksikanavaisessa videoteoksessa ollaan samaan aikaan etäällä ja kehollisesti läsnä. Stop motion viipyy elottoman ja elollisen välisessä tilassa. Se on siten myös aina osallistumista yhteiseen illuusioon elämästä. Työ on saanut alkunsa apokalyptisesta kriisien täyttämästä nykyajasta ja tarpeesta pysähtymiselle, jaetulle surulle sekä elämän syvemmälle tarkastelulle. Keinoina: katsoa lähempää, tarkemmin, vaihdella perspektiiviä, zoomata kauemmas, pysyä uteliaana.
\n","sv":"Videoverkets bildperspektiv är en primats, som lever sig in i och fantiserar kring det hen ser. Hen utforskar och känner på livet som gestaltas i relation till alla andra levande organismer, miljön och det förflutna. Vyerna kommer betraktaren nära, tränger in under huden.
\n\nDen latinska termen anima betyder rörande princip, andning eller ande. I verket avser anima allt som är levande, eller liv i allmänhet. En sällsam metamorfos, tentakler, andning, händer som fastnar, skyddsfärg, havsbotten, empati, fotosyntes, fågelsång, solljus och behåring.
\n\nI det associativa enkanaliga videoverket som blandar stop motion-animation, arkivmaterial och video är man samtidigt på avstånd och kroppsligt närvarande. Stop motion dröjer någonstans mellan det levande och icke-levande. Därför handlar tekniken också alltid om att delta i den gemensamma illusionen av livet. Verket har sitt ursprung i samtidens fokus på apokalyptiska kriser och i ett behov av att stanna upp, dela sorgen och undersöka livet på en djupare nivå. Metoderna är: titta närmare, noggrannare, byt perspektiv, zooma ut, förbli nyfiken.
\n","en":"The perspective of the video work is that of a primate that empathizes with and imagines what they see. They explore life that takes shape in relation to other living organisms, the environment and the past. The views come closer and go under the skin.
\n\nThe Latin term anima means the animating principle, breath or spirit. In this work, anima refers to everything that is alive or sustains life – a peculiar transformation, tentacles, breathing, the grasp of paws, camouflage, the seabed, empathy, photosynthesis, birdsong, sunlight and hair.
\n\nCombining stop motion animation, archival materials and video, the associative single-channel video work simultaneously contains a sense of distance and physical presence. Stop motion lies somewhere between inanimate and animate. It is, therefore, always a way of participating in the shared illusion of life. The work originates from the apocalyptic, crisis-filled present and a need for pausing, shared sorrow and a deeper examination of life. The methods include looking closer, more carefully, changing perspectives, zooming out and staying curious.
\n"},"@id":"http://luckan.linkedevents.fi/v1/event/kulturforum:agh7fz6sdm/?format=json","@context":"http://schema.org","@type":"Event/LinkedEvent"}