Jorma Purasen yksityisnäyttely They could hear a faraway thunder jatkaa ansioituneen taiteilijan pitkäkestoista työskentelyä arktisen alueen siirtomaahistorian ja löytöretkeilyn teemojen parissa. Näyttelyn nimi on lainaus grönlantilaisen runoilijan ja ihmisoikeusaktivistin Aqqaluk Lyngen kirjoittamasta runosta, joka sisältää kuvauksia entisaikojen karibumetsästyksestä. Arktisilla alueilla asuvat kansat saattoivat kuulla ukkosmaisen jylinän muutamia päiviä ennen karibulauman saapumista. Metsästyksestä on sittemmin luovuttu ja nykyhetken ukkosen jylinä resonoi alueilla elävien ihmisten kohtaamia uhkia ja epävarmuuksia.
\n\nMonet näyttelyn uusista valokuvista ovat mittakaavaltaan kookkaita. Isokokoisten teosten rinnalla kulkevat isot aiheet, mutta teosten kuvausvaiheessa yhdessä arkistomateriaalien kanssa, on kuvattu häviävän pientä pölyä, tuskin silmällä havaittavia hiukkasia. Purasen valokuvailmaisun tärkeät elementit, varjot, pöly ja naarmut ja heijastukset ovat kulkeneet mukana vuosikymmenten ajan, ja saavat uudessa teossarjassa rinnalleen nesteen. Päällekkäisistä kuvakerroksista rakentuvat teokset johdattavat silmän katsomaan lähelle ja kauas. Kerrokset ovat kuin karttoja. Ne ovat karttoja menneestä ja tulevasta, niiden keskinäisestä ja edestakaisesta liikkeestä.
\n\nThey could hear a faraway thunder -teossarja esittää aavemaiset arktiset maisemat toismaailmallisina, miltei kuunäkymien kaltaisina. Yhdistämällä löytämiään kuvastoja, pigmenttikokokeiluja ja sattumanvaraisuutta, Purasen uudet teokset loihtivat esiin hauraan ja pois katoavan maailman. Työn taustalla ovat 1800-luvun tieteen ja valokuvauksen törmäyksestä syntyneet kokeilut sekä hetkelliset valon ja materian kohtaamiset. Kuten kirjailija John Berger totesi: ”Se mikä tekee valokuvauksesta oudon keksinnön on, että sen ensisijaiset materiaalit ovat valo ja aika”.
\n\nPuranen pohtii kulttuurista muistia arkisto- ja museolähteistä käyttöön ottamiensa kuvastojen kautta. Hänen työskentelyään kannattelee herkkyys historian, ajan ja paikan kysymyksille. Näyttely esittelee hänen valokuvansa toisiinsa liittyvinä kokonaisuuksina, jotka synnyttävät sekä poeettisia että kerronnallisia mahdollisuuksia.
\n","sv":"Jorma Puranens separatutställning They could hear a faraway thunder är en fortsättning på denne meriterade konstnärs mångåriga arbete med teman kring den arktiska regionens kolonialhistoria och upptäcktsresor. Utställningens titel är ett citat ur den grönländske poetens och människorättsaktivisten Aqqaluk Lynges dikt med skildringar av forntida karibujakt. Folken i den arktiska regionen kunde höra ett åskliknande muller några dagar innan karibuflocken anlände. Numera har man frångått jakten, och vår tids åskmuller handlar om den osäkerhet och de hot regionens befolkning står inför.
\n\nMånga av utställningens fotografier är i stort format. Stora är också motiven, men då verken fotograferades tillsammans med arkivmaterial kom även pyttesmå dammkorn, knappt synbara partiklar, med på bilden. De centrala elementen i Jorma Puranens fotografi – skuggor, damm och skråmor samt reflexioner – har funnits där genom årtiondenas lopp och får i den nya verkserien sällskap av vätska. Verken som består av överlappande bildskikt får ögat att skåda både när och fjärran. Skikten är ett slags kartor, kartor över det förflutna och det kommande, deras pendlande rörelser i förhållande till varandra.
\n\nVerkserien They could hear a faraway thunder framställer de spöklika arktiska landskapen som någonting utomjordiskt, nästan som månlandskap. Genom kombinationen av gammalt bildmaterial, pigmentexperiment och ren slump trollar Puranens nya verk fram en skör värld i förgängelse. Utgångspunkter för verket är bl.a. de experiment som mötet mellan 1800-talets vetenskap och fotografi initierade samt de flyktiga mötena mellan ljus och materia. Som författaren John Berger konstaterade: ”Det som gör fotograferingen till en märklig uppfinning är att dess primära material är ljus och tid.”
\n\nPuranen reflekterar över det kulturella minnet via bildmaterial från arkiv och museer. Ett bärande element i hans arbete är hans sensibilitet för frågor kring historia, tid och plats. På utställningen är fotografierna arrangerade i helheter som skapar både poetisk och narrativ potential.
\n","en":"This solo exhibition by Jorma Puranen continues the accomplished artist’s sustained investigation of the themes of colonial history and Arctic exploration. The title of the show is a quote from a poem by the Greenlandic poet and human rights activist Aqqaluk Lynge about caribou hunting in the old days, when the people could sometimes hear a sound like faraway thunder a few days before the arrival of caribou herds. Caribou hunting has since been discontinued and the sound of thunder these days resonates with the threats and uncertainties facing Arctic indigenous peoples.
\n\nThe scale of many of the new works is extensive. The large format is paralleled by large themes, yet the photographs of archival materials also feature minuscule specks of dust, particles that are barely visible. The central components of Puranen’s art – shadows, dust, scratches and reflections – have featured in his photographs for decades; in the new series they are now joined by liquid. Constructed of superimposed layers of images, the works invite the eye to look both near and far. The layers are like maps – maps of the past and of the future, of their reciprocal and oscillating motion.
\n\nThey Could Hear a Faraway Thunder transforms eerie Arctic landscapes into otherworldly vistas that are almost like moonscapes. Through the combination of found imageries, experiments with pigments, and randomness, Puranen’s new works conjure up a world that is fragile and fleeting. The series is inspired by experiments joining 19th-century science with photography and by fleeting encounters between light and matter. As the author John Berger once remarked: “What makes photography a strange invention is that its primary materials are light and time.”
\n\nUsing imageries from archival and museum sources, Puranen investigates cultural memory. His practice is driven by a sensitivity to issues of history, time and place. The exhibition presents his photographs in interconnected wholes that give rise to poetic as well as narrative possibilities.
\n"},"name":{"fi":"Jorma Puranen: They could hear a faraway thunder","sv":"Jorma Puranen: They could hear a faraway thunder","en":"Jorma Puranen: They could hear a faraway thunder"},"location_extra_info":null,"@id":"http://luckan.linkedevents.fi/v1/event/kulturforum:agffbbhgyi/?format=json","@context":"http://schema.org","@type":"Event/LinkedEvent"}